Skip to content

Kirjoitus on julkaistu Uudenmaan Kokoomuksen verkkosivuilla 22.12.2022.

Hyvinvointialueiden pelastuspalvelut tuovat turvaa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tulee olemaan Suomen ainoa kahden hyvinvointialueen yhteinen pelastuslaitos, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa. Uusi järjestely tulee parantamaan entisestään arjen turvallisuutta.

– Uudet pelastuslaitokset sijoitetaan siten, että pelastajat ehtivät nopeammin paikalle, henkilökuntaa palkataan kattamaan tarpeet, linjaa Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan yhteisen uuden pelastuslautakunnan puheenjohtaja Mika Kasonen.

Nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on osa Vantaan kaupungin organisaatiota. Se toimii kuitenkin kahdeksan kunnan alueella: Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Tuusulassa ja Vantaalla.

Hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on jaettu kahtia. Tästä poiketen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Keski-Uudenmaan alueille muodostetaan yksi, yhteinen pelastuslaitos sekä pelastuslautakunta. Tästä on solmittu yhteistoimintasopimus hyvinvointialueiden välillä.

Uudistuksen myötä perustetut hyvinvointialueet ovat kokonaan kaupungeista ja valtiosta erillisiä organisaatioita. Nykyisin Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan alueen pelastustoimessa työskentelevät henkilöt siirtyvät vuoden alussa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijöiksi. 

– Toisena vaihtoehtona olisi ollut eriyttää toiminnot. Tämä olisi kaksinkertaistanut hallinto- ja tukipalvelut. Resurssien käyttö olisi heikentynyt ja kustannukset olisivat nousseet, joka olisi varmuudella näkynyt alueiden palvelutasoissa, toteaa pelastuslautakunnan puheenjohtaja Kasonen.

Lautakunnassa on jäseniä viisitoista, joista kahdeksan on Vantaa-Keravan ja seitsemän Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta.

Uusia paloasemia
Yhteisen pelastuslaitoksen suurimpana haasteena on pelastustoimen riittävä rahoitus. Tästäkin huolimatta lautakunta aikoo investoida uusiin valmiusasemiin.

– Valmiusasemien rakentaminen on todella tärkeää. Aluehallintovirastolta on tullut huomautus, ettei annetuissa vasteajoissa (aika avun paikalle saapumisessa) ole pysytty. Itse pidän tärkeänä myös, että pelastustoimi sisäisen turvallisuuden toimijana omistaa kiinteistöjään, pohtii Kasonen.

Investointisuunnitelmissa onkin neljän uuden valmiusaseman rakentaminen: Tikkurila 2023, Hakunila 2024, Korso 2025 ja Myyrmäki 2026. Rahaa hankkeisiin on varattu reilut 18 miljoonaa euroa.

Lisäksi pelastuslautakunta on myöntänyt investointisuunnitelmaesityksessä lainanottovaltuudet kuuden paloaseman lunastamiseksi pelastuslaitokselle arviolta 48 miljoonan euron hinnalla: Vantaankoski, Havukoski, Kerava-Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi ja Hyvinkää. Hankinnan myötä poistuisi pääomavuokria arviolta 2 miljoonaa euroa vuodessa.

”Valmiusasemien rakentaminen on todella tärkeää.”

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy keskiössä
Pelastuslautakunnan jäsen, tuusulalainen kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu Sanna Kervinen pitää onnettomuuksien ennaltaehkäisyä yhtenä tärkeimmistä tehtävistä, sillä se luo turvallisuutta.

– Joka päivä tehdään paljon työtä, ettei mitään ikävää tapahtuisi. Mutta jos jotain tapahtuu, ambulanssin tai paloauton pitää tulla – läheltä ja nopeasti, Kervinen toteaa.

Vaikka pelastustoimen hallinnollinen malli muuttuukin vuodenvaihteessa, ei mitään dramaattista muutosta palveluihin ole tulossa.

– Palvelut jatkuvat kuten tähänkin asti. Keski-Uudellamaalla on ollut kuntayhtymä ja toiminta jatkuu sujuvasti hyvinvointialueella, yhteistyötä kun on tehty tähänkin asti. Olemme osa muuttovoittoaluetta ja palveluverkon tulee elää sen mukaisesti. Pelastusasemia on oltava tarpeeksi. Keski-Uudellamaalla pelastuslaitoksien verkko on uudehko, arvioi Kervinen.

Pelastuslaitoksen toimialaan liittyy ulkoisia uhkatekijöitä. Maailma muuttuu kovempaa vauhtia, tulee asioita, joihin ei aikaisemmin ole tarvinnut kiinnittää huomiota, mutta nyt on. On seurattava aikaa ja oltava edelläkävijä.

– Korostan sitä, että eri viranomaisten yhteistyö ja varautuminen on entistä tärkeämpää. Varautumista on syytä tehdä myös yksilötasolla ja kotitalouksissa, Kervinen toteaa.

Tuttu haaste: rekrytointi
Ajan kuvaan kuuluen Suomessa on työttömyyden yhteydessä yhä kasvavaa työvoimapulaa monella alalla, kuten sairaanhoitajissa, opettajissa – ja myös pelastajissa. Mika Kasonen toteaakin, että uuden pelastuslaitoksen suurin haaste on saada työntekijöitä. Laitoksella on henkilökuntaa noin 500 henkeä ja tarve rekrytoida on 40-50 henkeä.

– Työvoimatilanne huonontui, kun Pelastusopisto siirrettiin Kuopioon, jonne täältä opiskelemaan lähtemiselle kynnys on korkea. Tulevaisuuden kärkihanke on saada pääkaupunkiseudulle pelastusopiston sivupiste. Valtakunnallisesti tarvittaisiin kymmenen vuoden aikana tuhat pelastajaa enemmän, mitä nyt pystytään kouluttamaan, Kasonen toteaa.

Pelastuslaitokselle aukeaa nelisenkymmentä palomiehen virkaa vuoteen 2026 mennessä. Keskijohtoon ja tukipalveluihin tulee seitsemän henkilötyövuotta lisää, joista kaksi on omavalvonnan tehtäviä.

– Lisäksi tarkoitus on rekrytoida sote-ajoneuvojen hallinnointiin ja hyvinvointialueen turvallisuusyksikköön kuusi henkeä hoitamaan ajoneuvojen korjaustoimintaa, jotta pikkuvikojen takia ei tarvitse lähteä korjaamolle.

Aluevaltuusto tulee päättämään pelastustoimen palvelutasosta. Hyvinvointialueiden päättäjät vastaavat pelastustoimen riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta, jossa lautakunnalla tulee olemaan merkittävä rooli.

– Riittävällä rahoituksella varmistetaan hyvinvointialueen ihmisten turvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi ja työssä jaksaminen, painottaa Kasonen.

Kasonen haluaa nostaa myös ensihoidon tärkeyden esille. Keski-Uudellamaalla hoidettiin vuonna 2021 lähes 41 000 ensihoitotehtävää. Pelastuslaitoksen tulee hoitaa ensihoitotehtäviä myös jatkossa.

– Myös sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimen kokonaisuudessa. Niiden rahoitus ja toiminnan edellytykset pitää pystyä turvaamaan, Kasonen toteaa.

Facebooktwitterlinkedinmail