Valtuustoaloite Vantaan pysäköinninvalvonnasta

Tiedote ja valtuustoaloite:

Kokoomuksen ja RKP:n valtuutetut: Vantaan kaupungin pysäköinninvalvonnan toiminta syyniin

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmät jättävät illan valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen Vantaan kaupungin pysäköinninvalvonnan toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Mika Kasonen.

- Kaupungin pysäköinninvalvonnan toiminta on poikinut paljon suoria yhteydenottoja päättäjille sekä negatiivista julkisuutta koko kaupungille. Erityisesti koventunut linja tienvarsipysäköinnistä omakotitaloalueilla on saanut asukkaat tuohtumaan. Pysäköinninvalvonta on viranomaistoimintaa, josta valtuutetut eivät suoraan voi päättää. Siksi aloitteessa edellytetään, että kaupunki pyytäisi pysäköinninvalvojia valvovalta poliisilta arviota toiminnan asianmukaisuudesta. Mahdolliset havaitut puutteet on korjattava viipymättä, toteaa itsekin poliisina työskentelevä Kasonen.

Kasonen korostaa, että aloitteen tarkoituksena ei ole arvostella yksittäisiä pysäköinninvalvojia, vaan kiinnittää huomiota valvojien ohjeistuksiin ja voimassa oleviin käytäntöihin. Kun valvonta on asiallista ja pysäköintialueet ovat asianmukaisesti ja selkeästi merkitty, niin liikenneturvallisuus ja asukkaiden viihtyvyys alueella paranee.

- Pysäköinninvalvonnan tulee perustua lakiin ja sen tulee noudattaa lakien todellista tarkoitusta. Valvonnan keskiössä pitää olla liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus. Siksi valvontaa pitää ohjata muilla laadullisilla kriteereillä kuin euromääräisellä virhemaksujen keräystavoitteella. Kokoomuksen ja RKP:n yhteisestä aloitteesta eurotavoite saatiin poistettua tämän vuoden budjetista, Kasonen huomauttaa.

***
Kaupunginvaltuuston kokous 5.3.2018

Valtuustoaloite Vantaan kaupungin pysäköinninvalvonnan toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi

Vantaan kaupungin pysäköinninvalvonnan käytännöt ovat kirvoittaneet paljon suoria yhteydenottoja valtuutetuille. Pysäköinninvalvonnan toiminta on myös herättänyt runsaasti negatiivista julkisuutta eri medioissa. Palautteen kohteena on ollut koventunut tulkinta maastopysäköinnistä. Lisäksi ihmetystä ovat herättäneet riittämätön tiedotus pysäköintimerkkeihin tehdyistä muutoksista sekä välittömästi muutosten jälkeen määrätyt pysäköintivirhemaksut.

Kadun reuna-alueille pysäköityihin autoihin kirjoitettujen pysäköintivirhemaksujen perusteena on ollut pysäköintikielto puisto- ja viheralueella. Vantaan pysäköinninvalvonnassa on siis yllättäen alettu tulkita väljästi maastoliikennelakia, jossa säädetään maastopysäköinnistä. Pysäköinninvalvonta tulkitsee kiinteistöjen ja kadun asfaltoidun osan väliin jäävän kapean sorapintaisen maakaistaleen olevan maastoliikennelain mukaista maastoa, eikä tiehen kuuluvaa piennarta.

Maastoliikennelain tarkoituksena on ehkäistä haittoja, joita luonnolle tai muulle ympäristölle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle taikka yksityiselle edulle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa sekä edistää liikenneturvallisuutta. Hallituksen esityksen (HE 163/1995) perusteluista käy hyvin selville, että lainsäätäjän tarkoitus on ollut selventää maaston määritelmää ja antaa valtuus kunnalliseen pysäköinninvalvontaan todellisilla puistoaluilla, eikä määritellä tien pientareita tai sorareunuksia maastoliikennelain tarkoittamaksi puisto- ja viheralueeksi. Maastoliikennelakia ei ole laadittu siihen tarkoitukseen, jolla kunnallinen pysäköinninvalvonta perustelee virhemaksujen määräämistä.

Vantaalla on 80-luvulla muutettu useita vanhoja sorateitä kestopäällystetyiksi teiksi, joiden vanha reuna-alueen sora ei ole maastoliikennelain tarkoittamaa maastoaluetta. Lisäksi ei ole lain hengen mukaista kirjoittaa pysäköintivirhemaksuja asukkaiden omakotitalojen pihojen välittömässä läheisyydessä, joissa joudutaan välillä esimerkiksi juhlien yms. johdosta pysäköimään ajoradan reuna-alueelle. Näin saadaan pienten katujen liikenne sujumaan ja huolehdittua alueen liikenneturvallisuudesta sekä pelastusajoneuvojen esteettömästä kulusta. Myös tieliikennelain 26 §:n mukaan ajoneuvo on pysäköitävä mahdollisimman kauas ajoradan keskeltä.

Pysäköinninvalvonnan tulee perustua lakiin ja sen tulee noudattaa lakien todellista tarkoitusta. Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi pysäköinninvalvonnan päätehtävistä. Hallintolaki velvoittaa viranomaisia tasapuolisuuteen. Viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Toimien pitää olla puolueettomia sekä oikeassa suhteessa tavoiteltuihin päämääriin.

Laki pysäköinninvalvonnasta antaa mahdollisuuden käyttää huomautusta, jos pysäköintivirhe on vähäinen. Lisäksi laki antaa mahdollisuuden luopua toimenpiteestä, jos pysäköintivirhe on ilmeisesti johtunut anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta. Kunnallisen pysäköinninvalvonnan tulisi tiedottaa muutoksista ja käyttää pysäköintialueen muutoksien valvonnassa aluksi ensisijaisesti huomautuksia.

Pysäköinninvalvojan on syytä tiedostaa toimintansa vaikutus kaupungin julkisuuskuvaan. Kun valvonta on asiallista ja pysäköintialueet ovat asianmukaisesti ja selkeästi merkitty, niin liikenneturvallisuus ja asukkaiden viihtyvyys alueella paranee. Valvontaa pitää ohjata muilla laadullisilla kriteereillä kuin euromääräisellä virhemaksujen keräystavoitteella. Onkin hyvä, että kyseinen tavoite on poistettu tämän vuoden budjetista.

Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen. Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuustoa kuultuaan ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon peruuttaa kunnallisen pysäköinninvalvonnan luvan tai muuttaa sen ehtoja, jos olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu taikka valvontatointa ei muutoin ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Ennen luvan peruuttamista aluehallintoviraston on kuitenkin kehotettava kuntaa kohtuullisessa määräajassa korjaamaan havaitut puutteet. Kunnanvaltuusto voi tehdä esityksen luvan peruuttamisesta tai ehtojen muuttamisesta.

Yllä olevan johdosta me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Vantaan kaupunki:
- Pyytää toimintaa valvovalta viranomaiselta lausunnon kaupungin pysäköinninvalvonnan toiminnan asianmukaisuudesta ja pysäköinninvalvonnan luvan ehtojen noudattamisesta.
- Ryhtyy viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi.
- Raportoi valtuustolle lausunnosta ja mahdollisista korjaavista toimenpiteistä, jotta valtuusto voi arvioida tarvetta tehdä esitystä pysäköinninvalvonnan luvan ehtojen muuttamisesta.



Sivun alkuun


19.4.2017

Vantaan Kokoomuksen 1.6.2017 aloittavan uuden kaupunginvaltuustoryhmän järjestäytymiskokous pidettiin tiistaina 18.4.2017 klo 19 Vantaan kaupungintalolla. Kokoukseen oli kutsuttu vain varsinaiset kaupunginvaltuutetut. Kokouksessa oli uusia valtuutettuja seitsemän kappaletta. Muutoksia aikaisempaan tuli jo ensimmäisessä kokouksessa. Oli hieno todeta kokouksessa, että nyt on kaikilla vakaa tahto toimia yhtenäisesti tärkeiden asioiden parissa. Uusi valtuustoryhmän puheenjohtaja Sakari Rokkanen tiivistää kirjoituksessaan hyvin järjestäytymiskokouksen sisältöä.

Alla on uuden valtuustoryhmän puheenjohtaja Sakari Rokkasen laatima tiedote:

"Kokoomuksen uusi valtuustoryhmä järjestäytyi Vantaalla – Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sakari Rokkanen

Kokoomuksen uusi valtuustoryhmä Vantaalla piti järjestäytymiskokouksensa tiistai-iltana. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja koko valtuuston nuorin jäsen Sakari Rokkanen. Ryhmän puheenjohtajistossa jatkaa ensimmäisenä varapuheenjohtajana toisen kauden kaupunginvaltuutettu Carita Orlando. Kokoomuksen uusista valtuutetuista puheenjohtajistoon valittiin Sami Kanerva toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Rokkanen työskentelee Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittisena sihteerinä ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtajana. Orlando puolestaan tuo puheenjohtajistoon vahvaa yrittäjäosaamista. Hän toimii parhaillaan sekä Vantaan Yrittäjien puheenjohtajana että Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja on Vantaalla teknisen lautakunnan jäsen. Kanerva on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja hän on ollut aktiivinen koulujen sisäilma-asioissa Vanvaryn puheenjohtajana.

- Haluan kiittää saamastani vastuusta koko valtuustoryhmäämme. On hienoa, että Kokoomuksessa nuorille päättäjille annetaan esimerkillisesti tilaa ja vastuuta, eikä nuorten esiin nostamista jätetä vain juhlapuheiden tasolle. Toivottavasti muiltakin ryhmiltä löytyy rohkeutta nostaa Vantaalla ja muualla nuoria päätöksenteon eturiviin, Rokkanen kannustaa.

Rokkanen odottaa innolla alkavaa valtuustokautta, mutta on huolissaan Vantaan alhaisesta äänestysprosentista ja päätöksenteon etääntymisestä kuntalaisten arjesta.

- Meillä on valtuustoryhmässä todella paljon kokemusta ja osaamista, toisaalta myös uutta verta ja innokkuutta. Tällä joukkueella on hyvä lähteä rakentamaan yhdessä muiden ryhmien kanssa tulevaisuuden Vantaata, jossa panostetaan erityisesti koulutukseen ja sivistykseen, Rokkanen toteaa.

- Äänestysprosenttimme oli kuntavaaleissa jälleen kaikkien kuntien joukossa häntäpäässä. Meillä kaikilla valituilla valtuutetuilla on tärkeä rooli ylläpitää yhä avoimempaa poliittista kulttuuria ja vahvistaa omalla toiminnallamme asukkaiden luottamusta paikalliseen päätöksentekoon, Rokkanen painottaa.

Myös Orlando ja Kanerva suuntaavat uuteen valtuustokauteen luottavaisin mielin.

- Vantaa on suurien mahdollisuuksien kaupunki. Vastuullisella ja pitkäjänteisellä politiikalla turvaamme Vantaan elinvoiman ja kuntalaisten tärkeät palvelut. Vantaan on tähdättävä Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi, Orlando sanoo.

- Kun vanha tapa ei toimi, on uskallettava kokeilla rohkeasti uutta. Me uudet valtuutetut tuomme sekä oman ryhmämme että koko valtuuston käyttöön elämänkokemuksemme ja osaamisemme. Huoli sisäilmaongelmista on yhteinen ja siksi meidän on käytävä ratkaisujen löytämiseksi aktiivista vuoropuhelua yli puoluerajojen sekä kentän toimijoiden kanssa, Kanerva päättää."


Sivun alkuun